Arvonlisäveron laskeminen

Arvonlisävero lasketaan siten, että verottomaan hintaan lisätään arvonlisävero kyseisen arvonlisäprosentin mukaan. Seuraavaksi kerromme esimerkkien kautta miten eri tilanteissa arvonlisävero lasketaan esimerkiksi verottoman yksikköhinnan tai verollisen yksikköhinnan tapauksissa.

Veroton yksikköhinta

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	30	7	24%
Tuote 2	50	3	24%

Veroton loppusumma on 7 x 30 + 3 x 50 = 360

ALV:n osuus on 0,24 x 360 = 86,40

Verollinen loppusumma = 360 + 86,40 = 1,24 x 360 = 446,40

Verollinen yksikköhinta

Yksi yleisimmistä virheistä tehdään, kun arvonlisäveron määrää lasketaan verollisesta hinnasta.

Oletetaan, että verollinen yksikköhinta on 100 euroa. Tästä saadaan veroton hinta jakamalla 1,24:lla. Tulos ei ole kovin mukava – 100 / 1,24 = 80,6451613. Jos tämä pyöristetään, saadaan verottomaksi hinnaksi 80,65.

Oletetaan nyt, että myydään tuhat kappaletta em. 80,65 euron tuotetta ja sovelletaan em. laskukaavaa.

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	80,65	1000	24%

Veroton loppusumma on 1000 x 80,65 = 80650

ALV:n osuus on 0,24 x 80650 = 19 356

Verollinen loppusumma = 80650 + 19356 = 1,24 x 80650 = 100 006

Tulos ei välttämättä ollut toivottu. Jos tuotteen verollinen hinta on 100 euroa, haluamme ehkä että kun tätä myydään tuhat kappaletta, loppusumma on 100.000 euroa, ei 100.006 euroa. Voisimme lisätä verottomaan hintaan desimaaleja saadaksemme lisää tarkkuutta, mutta ero tulee teoriassa aina jossain tilanteessa esiin vaikka desimaaleja olisi enemmänkin.

Kevennetyissä laskumerkinnöissä verotonta hintaa ei tarvitse näyttää. Tehdään laskelma vähän eri tavalla eli näytetään vain verollinen hinta.

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	100	1000	24%

Verollinen loppusumma on 1000 x 100 = 100.000

Veroton loppusumma on 100.000 / 1,24 = 80 645,1613 (pyöristetään 80645,16)

ALV:n osuus on 100.000-80645,16 = 19 354,84

Perusteeltaan arvonlisäveron laskeminen on siis hyvin yksinkertaista kunhan pitää mielessä, että arvonlisävero lasketaan aina verottomasta hinnasta.

Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus

Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä rakennusalalla. Arvonlisäverotuksessa veron maksaa yleensä myyjä. Käänteisessä verovelvollisuudessa veron maksaa ostaja eikä myyjä. Tämän tarkoituksena on kitkeä pimeää työvoimaa ja maksujen laiminlyömistä.

Laskulla tämä näkyy siten, että myyjä laskuttaa ostajaa verottomalla laskulla. Siihen ei merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskuun on merkittävä ostajan arvonlisäverotunniste, joka kotimaan kaupassa on Y-tunnus. ALV-numero saadaan maatunnuksesta FI ja Y-tunnuksesta ilman väliviivaa. Esimerkiksi jos Y-tunnus on 1854047-8, niin arvonlisäverotunniste on FI1854047.

Laskussa pitää myös mainita, että ostajalla on velvollisuus ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero. Laskuun merkitään ostajan verovelvollisuuden peruste esimerkiksi viittamalla arvonlisäverolain (AVL) 8 c §:ään, joka viittaa rakentamispalvelujen ostajiin.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Aloittavan yrittäjän kannattaa muistaa arvonlisäveron alarajahuojennus. Sen kautta verottajalle maksettavasta arvonlisäverosta voi saada vähennystä, jos tilikauden (12 kk) liikevaihto jää alle 30 000 euron. Jos liikevaihto on enintään 8 500 euroa, verovelvollinen saa huojennuksena koko maksettavan arvonlisäveron.

Tässä avuksi esimerkkilaskelma. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 25000 €. Yksinkertaistuksen vuoksi kaikki myynti oli alv-kannalla 24 % ja ostojen alv-vähennystä ei ole.

Laskukaava on seuraava: (vero- (liikevaihto – 8 500 €) x vero) / 14 000 €

Näin ollen maksettava aronlisävero oli 25000 € * 0,24=6000 €. Nyt meillä on tarvittava luvut alarajahuojennukseen

6000 € – (25000 €-10000 €)*6000 €/20000 € = 1500 €

Yrittäjä joutuu maksamaan 1500 € vähemmän arvonlisäveroa.

Alarajahuojennuksella tuetaan pienellä liikevaihdolla toimivia yrittäjiä, jotta heidän ei tarvitse maksaa niin paljoa arvonlisäveroa. Verottajan saama hyöty on siinä, että pienet yrittäjät ilmoittavat säntillisemmin tulonsa, jotta voivat hyötyä alarajahuojennuksesta.

Yrittäjän täytyy itse laskea vähennykseen oikeuttavan määrän ja ilmoittaa tiedot viimeisen kuukauden arvonlisäveroilmoituksella. Lisätiedot laskukaavasta saat verottajan sivuilta.

Maksuperusteinen arvonlisävero

Kuten edellä kirjoitin, niin arvonlisävero pitää yleensä maksaa laskutuskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Tässä mallissa arvonlisävero piti maksaa vaikka yrittäjä ei ollut vielä saanut asiakkaalta rahaa. Vuodesta 2017 verottaja toi tähän helpotusta maksuperusteisen arvonlisäveron muodossa.

Jos liikevaihto jää alle 500 000 euron, niin silloin voi arvonlisäveron maksaa vasta sitten, kun asiakas on maksanut laskun. Esimerkiksi yritys myy tuotteen helmikuussa ja saa rahan kesäkuussa. Myynnistä saatu arvonlisävero maksetaan vasta kesäkuussa. Perinteisessä mallissa arvonlisävero olisi pitänyt maksaa jo huhtikuussa.

Pienyrittäjän saa hyötyä siitä, että pidentyneet maksuajat haittaavat hieman vähemmän