Arvonlisäveron laskeminen

Arvonlisävero lasketaan siten, että verottomaan hintaan lisätään arvonlisävero kyseisen arvonlisäprosentin mukaan. Seuraavaksi kerromme esimerkkien kautta miten eri tilanteissa arvonlisävero lasketaan esimerkiksi verottoman yksikköhinnan tai verollisen yksikköhinnan tapauksissa.

Huomaathan, että yleinen arvonlisäverokanta nousi 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Lue lisää aiheesta Procountorin blogista: Arvonlisäveron korotus 1.9.2024

Veroton yksikköhinta

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	30	7	25,5%
Tuote 2	50	3	25,5%

Veroton loppusumma on 7 x 30 + 3 x 50 = 360

ALV:n osuus on 0,25,5 x 360 = 91,80

Verollinen loppusumma = 360 + 91,80 = 1,255 x 360 = 451,80

Verollinen yksikköhinta

Yksi yleisimmistä virheistä tehdään, kun arvonlisäveron määrää lasketaan verollisesta hinnasta.

Oletetaan, että verollinen yksikköhinta on 100 euroa. Tästä saadaan veroton hinta jakamalla 1,255:lla. Tulos ei ole kovin mukava – 100 / 1,255 = 79,6812749. Jos tämä pyöristetään, saadaan verottomaksi hinnaksi 79,68.

Oletetaan nyt, että myydään tuhat kappaletta em. 79,68 euron tuotetta ja sovelletaan em. laskukaavaa.

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	79,68	1000	25,5%

Veroton loppusumma on 1000 x 80,65 = 79 680

ALV:n osuus on 0,255 x 79680 = 20 318,4

Verollinen loppusumma = 79680 + 19356 = 1,255 x 79680 = 99 998,4

Tulos ei välttämättä ollut toivottu. Jos tuotteen verollinen hinta on 100 euroa, haluamme ehkä että kun tätä myydään tuhat kappaletta, loppusumma on 100.000 euroa, ei 99.998,4 euroa. Voisimme lisätä verottomaan hintaan desimaaleja saadaksemme lisää tarkkuutta, mutta ero tulee teoriassa aina jossain tilanteessa esiin vaikka desimaaleja olisi enemmänkin.

Kevennetyissä laskumerkinnöissä verotonta hintaa ei tarvitse näyttää. Tehdään laskelma vähän eri tavalla eli näytetään vain verollinen hinta.

Tuotteen nimi	Veroton hinta	Määrä	Verokanta
Tuote 1	100	1000	25,5%

Verollinen loppusumma on 1000 x 100 = 100.000

Veroton loppusumma on 100.000 / 1,255 = 79 681,2749 (pyöristetään 79 681,27)

ALV:n osuus on 100.000-79.681,2749 = 20.318,73

Perusteeltaan arvonlisäveron laskeminen on siis hyvin yksinkertaista kunhan pitää mielessä, että arvonlisävero lasketaan aina verottomasta hinnasta.

Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus

Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä rakennusalalla. Arvonlisäverotuksessa veron maksaa yleensä myyjä. Käänteisessä verovelvollisuudessa veron maksaa ostaja eikä myyjä. Tämän tarkoituksena on kitkeä pimeää työvoimaa ja maksujen laiminlyömistä.

Laskulla tämä näkyy siten, että myyjä laskuttaa ostajaa verottomalla laskulla. Siihen ei merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskuun on merkittävä ostajan arvonlisäverotunniste, joka kotimaan kaupassa on Y-tunnus. ALV-numero saadaan maatunnuksesta FI ja Y-tunnuksesta ilman väliviivaa. Esimerkiksi jos Y-tunnus on 1854047-8, niin arvonlisäverotunniste on FI1854047.

Laskussa pitää myös mainita, että ostajalla on velvollisuus ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero. Laskuun merkitään ostajan verovelvollisuuden peruste esimerkiksi viittamalla arvonlisäverolain (AVL) 8 c §:ään, joka viittaa rakentamispalvelujen ostajiin.

Maksuperusteinen arvonlisävero

Kuten edellä kirjoitin, niin arvonlisävero pitää yleensä maksaa laskutuskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Tässä mallissa arvonlisävero piti maksaa vaikka yrittäjä ei ollut vielä saanut asiakkaalta rahaa. Vuodesta 2017 verottaja toi tähän helpotusta maksuperusteisen arvonlisäveron muodossa.

Jos liikevaihto jää alle 500 000 euron, niin silloin voi arvonlisäveron maksaa vasta sitten, kun asiakas on maksanut laskun. Esimerkiksi yritys myy tuotteen helmikuussa ja saa rahan kesäkuussa. Myynnistä saatu arvonlisävero maksetaan vasta kesäkuussa. Perinteisessä mallissa arvonlisävero olisi pitänyt maksaa jo huhtikuussa.

Pienyrittäjän saa hyötyä siitä, että pidentyneet maksuajat haittaavat hieman vähemmän