Useat taloushallinnon järjestelmät ovat vanhanaikaisia ja raskaita käyttää. Kattavat taloushallinnon työkalut sisältävät tilitoimistojärjestelmät ovat suunniteltu ensisijaisesti kirjanpitäjää varten. Isoissa järjestelmissä on monille paljon turhia toiminnallisuuksia, joka tekee niistä epämukavia ja monesti myös epäloogisia käyttää. Useat niistä ovatkin suunniteltu suurempien yritysten käyttöön.
Jotkut tilitoimistot tarjoavat ostolaskujen käsittelyä osana palvelutarjoamaa. Tässä mallissa tulee huomioida, että tilitoimisto ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole yhtä perillä yrityksen liiketoiminnasta kuin yrittäjä itse. Tällöin laskujen aiheellisuutta ja oikeaa sisältöä on vaikeampi arvioida. Tämän lisäksi yrittäjän käsitys liiketoiminnan kuluista saattaa hämärtyä ostolaskujen käsittelyn siirtyessä tilitoimistoon.
Ohjelman tulisi olla omaa liiketoimintaa tukeva ja sen verran kattava, että muita taloushallinnon ohjelmia ei tarvitse käyttää sen rinnalla. Esimerkiksi Isolta-laskutusohjelma sisältää kaiken mitä yrittäjä tarvitsee taloushallinnon hoitamiseen. Palvelun saa maksutta käyttäön ja sitä voi käyttää maksutta 10 laskuun asti vuodessa.
Sopivan ohjelman tulisi käsittää seuraavat asiat
- Verkkolaskujen vastaanotto
- Mahdollisuus maksaa ostolaskut (pankkiyhteydellä, viiva- tai QR-koodilla)
- Myyntilaskutus
- Raportointi
- Omaan liiketoimintaan sopiva hinta
Kun ohjelman toiminnallisuuksiin kuuluu verkkolaskujen vastaanotto ja siirto maksuun, ostolaskujen hoitaminen on erittäin tehokasta. Tähän jos lisätään vielä yhteys kirjanpitoon, puhutaan ohjelmasta, joka kattaa koko ostolaskuprosessin alusta loppuun asti.
Ostolaskujen vastaanotto, maksatus ja kirjanpitoon siirto tulisi siis toimia mahdollisimman kevyesti automaattista tiedonkäsittelyä hyödyntäen, ilman turhia välivaiheita ja manuaalista työtä.
Kun arvioit järjestelmää ostolaskujen käsittelyyn, ota huomioon koko taloushallinnon kokonaisuus. Taloushallinnon kokonaisuudesta sekä perinteisen ja sähköisen taloushallinnon eroista lisää seuraavassa artikkelissa: Sähköinen taloushallinto vastaan perinteinen taloushallinto – kumpi sopii sooloyrittäjälle?